Rantaan tehtiin tie. Se syntyi sormia napsauttamalla. Kävimme tulevan talon paikalla, kun siellä ei ollut kuin porojen polkuja. Kahlasimme mättäikössä puoli kilometriä järven rannalle ja huidoimme ilmaan merkkejä talon nurkkapaikoiksi ja tien kulkusuunnaksi. Seuraavan kerran kun kävin tontilla, tie oli siinä missä pitikin ja talon paikalla odotti tasainen hiekkakenttä.
Jos näin kätevästi sujuu koko rakennusprojekti, pitää tarkkaan miettiä, mitä merkkejä huitoo ilmaan. Ne näyttävät toteutuvan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti